Pelastuskoiraliitto aloitti viime syyskuun alusta kokeiden hylkäyssyiden tilastoinnin. Tavoite on löytää ongelmakohtia, jotta koulutusta osattaisiin suunnata oikein. Otos on toistaiseksi varsin pieni ja suppealta ajanjaksolta, mutta tulokset vahvistavat testaajien olettamuksia.

Hakukokeissa oli syksyllä 210 käyntiä, joista hylätyn tuloksen sai vajaa kolmannes. Suurin yksittäinen syy oli kaikissa koeosuuksissa ajan loppuminen, mutta kyselyssä ei eroteltu syytä ajan loppumiselle. Tänä vuonna tilastossa erotellaan, oliko syynä ohjaajan toiminta vai koiran toimintakyky.

Jälkikokeissa oli syksyllä 158 käyntiä, joista hylätyn tuloksen sai noin 45 %. Peruskokeessa korostuu takajäljen osuus: kolmannes kaikista ja yli 60 % hylätyistä peruskokeista päättyi takajäljen valitsemiseen. Jäljen suunnan onnistuneesti selvittäneistä neljännes kadotti jäljen ennen jäljen päässä ollutta esinettä. Loppukokeessa ja taidontarkistuksissa jälki lähtee tien tai polun suuntaiselta jäljennostoalueelta metsään, joten niissä takajäljen valitseminen on käytännössä mahdotonta. Taidontarkistusten määrä oli varsin pieni (13), mutta yhtä lukuun ottamatta kaikki saivat hyväksytyn tuloksen. Luvussa näkynee ohjaajien kokemus ennen kaikkea koiran lukemisessa.

Rauniokokeissa oli syksyllä vain 25 käyntiä, joista hylätyn tuloksen sai noin 44 %. Mukana ovat myös soveltuvuuskokeet, joista hylättiin vajaa viidennes. Peruskokeista hylättiin 37 %, mutta kaikki kuusi loppukoetta/taidontarkistusta hylättiin. Hylkäyssyissä näkyy ehkä se, että ohjaaja ei tiedä montako maalia alueella on ja että etsinnän tulee olla järjestelmällistä, jolloin jo tarkastettua aluetta ei voi ilman hyvää syytä alkaa tarkastaa uudelleen, vaikka suoritusaikaa olisikin vielä jäljellä. Rauniokokeiden hylkäyssyistä ei pienen otoksen takia voi kuitenkaan tehdä tarkempia päätelmiä.

Kokeiden hylkäyssyyt löytyvät täältä: Hylkäyssyyt 1.9.-31.12.2018